Katrihttps://www.hs.fi/ura/art-2000007757672.html
Hyvä työkaveruus on paljon muutakin kuin ystävällisiä sanoja. Professori Satu Teerikangas kertoo, kuinka kuka tahansa voi parantaa työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta.
Teerikangas työskentelee johtamisen ja organisoinnin professorina Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa, jossa hän on tutkinut myös työkaveruutta. Viime keväänä valmistui Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke, jossa selvitettiin, millaisena niin sanottu aktiivinen työkaveruus eri työpaikoilla nähdään.
”Päätin joka päivä työhön tullessani, että lähdetäänpä tekemään tästä päivästä hyvä”, Teerikangas muistelee.
”Kyse oli sen tiedostamisesta, että jokainen ele ja sana vaikuttaa jollain tavalla työyhteisön hyvinvointiin”, Teerikangas sanoo nyt.
”Jos työkaveruuteen kiinnitettäisiin enemmän huomiota, työpaikoilta häviäisi paljon epävarmuutta ja huonovointisuutta.”
Mitä hyvä työkaveruus tutkijan näkökulmasta tarkoittaa?
Muun muassa ystävällistä asennetta ja muiden kuuntelemista – mutta myös oman ammattitaidon kehittämistä ja osaamisen päivittämistä sekä omasta työkunnosta huolehtimista.
”Jos emme jatkuvasti opi uutta ja pysy ajan hermolla, ei meillä ole riittävästi annettavaa työyhteisölle”, Teerikangas sanoo.
Hyvä työkaveruus ei kuitenkaan ole pelkkää hymistelyä ja kaikkiin työnantajan tai kollegoiden vaatimuksiin suostumista. Tärkeää on myös rohkeus: jos työpaikalla jokin on pielessä, siitä on uskallettava puhua.
Artikkelissa on seitsemän vinkkiä, joiden avulla voit kehittyä työkaverina. Vinkit perustuvat Turun yliopiston tutkimukseen, jossa selvitettiin hyvän työkaveruuden käytäntöjä.
